.

.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Ollaan ihmisiksi- myös työelämässä!


Koululaisten opinpolku lukuvuodelle 2017-2018 starttaa jälleen tulevalla viikolla. Samalla julistetaan peruskouluihin koulurauha ja muistutetaan reilun kaveruuden merkityksestä. Tämä on arvokas asia ja toivoisin, että jokainen pieni ja suuri koululainen/ opiskelija saisi tulevana vuonna kokea olevansa arvostettu omana itsenään, osana kouluyhteisön arkea. Yhteisössä ja yhteistyössä on voimaa.

Minun lomani päättyy myös huomenna ja palaan uuteen, ihanan energiseen ja tsemppi-henkiseen työyhteisööni. Lisäksi saan työparin, mikä puolen vuoden jälkeen tuntuu niin innoittavalta. Voin siis rehellisesti sanoa palaavani hyvillä mielin ja innostuneena työhöni.

Kaikilla ei kuitenkaan ole näin hyvä tilanne. Omassa ystäväpiirissäni on niitä osaavia ja taitavia, rautaisia alansa ammattilaisia, jotka ovat joutuneet työyhteisöissään kokemaan syrjintää, selän takana puhumista ja ulkopuoliseksi jättämistä. Tämä on joillakin heistä johtanut uupumukseen, sairaslomaan ja lopulta työpaikan vaihtamiseen. Vaikuttaa siltä, että tätä tapahtuu yhtälailla insinööri kuin lastentarhaopettajapiireissä.  Koulutustaustalla ei todellakaan ole väliä silloin, kuin reilu peli muuttuu kampitukseksi.

Mikä meitä aikuisia oikein riepoo? Samalla kun vaadimme lapsillemme koulurauhaa ja nollatoleranssia kiusaamiseen, voimme itse toimia todella törkeästi työkavereina. Eikö meidän tulisi olla esimerkkeinä tuleville polville ja "AIKUISTEN OIKEESTI" toimia rakentavassa yhteistyössä ja kunnioittavassa vuorovaikutuksessa työpaikoilla? Ei meidän pitäisi olla hakemassa töistä "bestisliittoutumia", puolisoa tai seuraa harrastuksiin. Mitä jos keskityttäisiin yhteiseen päämäärään, fokus kirkkaana  ja YHDESSÄ toisiamme tsempaten ja tukien. Silloin ei kaivella henkilökohtaisuuksia tai puhuta selän takana toisesta ikäviä. Silloin tehdään flow-fiiliksissä, eikä muulla ole väliä. Bonuksena saattaa huomata löytävänsä työpaikaltaan aivan hirveän hyviä tyyppejä, joiden kanssa on kiva käydä vapaa-aikanakin välillä kahvilla tai jopa kutsua kotiinsa kylään. Näin minulle on käynyt:)

 Mitäs, jos siis päättäisimme porukalla julistaa työrauhan ja reilun pelin työvuoden  ainakin kaikille niille työpaikoille, joissa blogiani lukevia ammattilaisia ahertaa? Muutos lähtee aina pienestä ja hyvä yhteishenki kasvaa kuin itsestään, jos sille annetaan mahdollisuus. Voisimmeko me  olla niitä "hyvän työhengen"- airueita ja tsempata työkavereita samaan?

Minä lupaan aloittaa heti huomenna. Aikuisten oikeesti!















10 kommenttia:

  1. Meillä onneksi on hyvä työtiimi, onneksi, aina näin ei suinkaan ole ollut.
    Ihanaa työnalkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimiva työyhteisö on todella arvokas asia. Yhteinen huumori ja luottamus tekee raskaistakin päivistä kevyempiä.
      Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  2. Olen aina iloinnut avoimesti huikeasta työtiimistämme ja siitä miten ihana sinne on loman jälkeen palata. Ihanat työkaverit ovat osa jokapäiväistä leipää, lahjaa.

    Työniloa sinulle ja kiitos hyvistä ajatuksista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Hyvät työkaverit ovat todella lahja. Sama koskee esimiestä. Olen onnekas, sillä minun esimieheni on aito ja lämmin ihminen ( ei maksettu mainos:))

      Poista
  3. Viisaita sanoja! Joskus tuntuu töissä , että sosiaaliset suhteet ovat hiekkalaatikkotoiminnan tasolla. Ne vievät turhaa energiaa, vaikka yritän itse jättäytyä turhuuksien ulkopuolelle.
    Onneksi on työnohjaus.
    P.T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työnohjaus on loistava mahdollisuus kehittää työyhteisöä. Yhteisössä ei tarvitse olla ongelmia: työnohjaus vahvistaa ja tekee hyvästä vielä parempaa!
      Olin itse harjoitteluoppilaana aikoinaan työnohjaksen opiskelijalle. Sain siis yksilöohjausta. Se toimi todella hyvin.
      Olen todella työorientoitunut, joten työnohjaus on myös nollaamista ja asioihin etäisyyden ottamista.
      Hienoa, että työnantajasi mahdollistaa teille tämän!

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus! Vaikka itselläni ei töihin paluu olekaan tänä syksynä ajankohtaista, näitä ajatuksia voi soveltaa kaikille elämän osa-alueille. Hyvää työhönpaluuviikkoa sinulle:)

    VastaaPoista
  5. Olen myös siitä onnellisessa asemassa, että työpaikallamme vallitsee erityisen hyvä ja kannustava ilmapiiri! Mutta on niin totta, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä.:( Täällä somessa se tulee erityisen selkeästi esiin, osalta aikuisia puuttuu täysin käytöstavat ja empatiakyky. Surullista.

    Kivaa töihinpaluuta!<3 Mä olin jo viime viikolla joka päivä töissä muuttoa tekemässä, nyt ajattelin mennä vielä huomenna, sitten loamilen kaksi viimeistä päivää ennen virallista alkua.:)

    VastaaPoista
  6. Olet aivan oikeassa: kyllä meidän aikuisten esimerkki on tärkeä. Voi kunpa muistaisimme tämän myös some- maailmassa.

    VastaaPoista